Muutama viikko sitten kävimme Maneesissa katsomassa aika hienoa neuvostorealistista taidenäyttelyä. Siellä oli mm. tämä kosmonauttimaalaus, joka osaltaan innosti suuntaamaan viime viikonloppuna Kosmonautti-museoon.

Kosmonautti-museo sijaitsee tämän melkoisen muistomerkin alla.

Hotelli Cosmos

Juri G. & lapset

Avaruuskoirat. Kumpikaan ei ollut Laika, vaan ne kaksi muuta.

Nappuloilla on ovelat kolot, niin shakkia voi pelata avaruudessakin.

Selman lempparijuttu museossa.

Sisäänkäynti Kansantalouden saavutusten näyttelyalueelle, mihin neuvostoaikaan vietiin vierailijat ihmettelemään suurvallan saavutuksia.

Mukanamme oli vanha työkaverini Johanna, joka vieraili Moskovassa työmatkan yhteydessä.

Kansojen ystävyyden suihkulähde, neitonen kustakin neuvostotasavallasta tms.

Pitääpä käydä tämä tsekkaamassa, kun sää sallii suihkulähteen suihkuta!

Paviljongit ovat ennen vanhaan esitelleet eri neuvostotasavaltojen saavutuksia, mutta nyt niissä oli kaikenlaista kaupustelua ja alueella soi jenkkipoppi.

Terveisiä! t. Selmis

Pakkasta ja lunta piisaa Moskovassa aina vaan. Onhan siihen aika lailla tottunut, mutta en ole kyllä näin innolla odottanut kevättä varmaan koskaan! Selman ja Akselin Moskova-jaksoa on vielä reilu pari viikkoa jäljellä. Sitten alkaakin taas monimutkaisempi koreografia, mutta onneksi keväällä on tiedossa taasen isovanhempien apua ja paljon pitkiä viikonloppuja.

Moro, tuli vahingossa vielä neljäs osa, kun piti tämäkin siellä napattu kuva laittaa, joka oli unohtunut.

Eipä Moskovassa olekaan sen kummempia tällä viikolla tapahtunut. Mä olin tänään kotosalla flunssapotilaana, sitä ennen mä paiskin hommia ahkerasti töissä ja S & A olivat reippaina kotijoukkoina. Huomenna kaverini Johanna, joka tulee tänne työmatkalle, tulee meille viikonloppukylään.

Mukavaa viikonloppua kaikkin ilmansuuntiin!

Olisi muuten tosi mukavaa, jos muutkin lukijat kuin (ihanat) vakkarikommentoijat ilmiantaisivat itsensä... ;-)

Lontoon klassikkoelementit! (Kristianin otos, samoin kuin tästä eteenpäin)

Keskustassa mun lempipuisto on St. James's Park

Selma pääsi seikkailulle Regent Streetin Hamley's-lelukauppaan!

Selma taisi tykätä Tuomas Veturin ja Puuha-Peten kotimaasta

Tuomas Veturi kierteli tätä pikkukaupunkia, kivaa!

Veden eläviäkin löytyi

Tämmöinen legolaatikko ois aika kiva... Ostimme lopulta vain pienen lontoolaistyylisen kaksikerroksisen bussin.

Downing streetillä

Tois puol jokkee maailmanpyörältä

Seuraavassa muutama mun ottama kuva:

Pubit on niin viehkoja!

Selma testasi paikallisen leikkipuiston. Osoittautui ihan mukavaksi.

Mutta parasta kaikista olivat Kristianin ja Darinan talon portaat! Niitä olisi ollut ihana mennä koko ajan ylös alas. Tylsät vanhemmat kielsivät yksin menemästä, olivat niin kivan jyrkätkin.

Covent Gardenin herkkuja

Mmmm..

Kristian ja Selma junailevat

Sitten loput ovat Kristianin otoksia. (Kristianin blogi muuten löytyy täältä)

Selma on naamioitunut isiksi

Lontoon kotikadulla

Ja lentokentällä. See you soon!

Moskovassa on leudontunut hurjasti. Reissuun lähtiessä pakkasta taisi olla 20 astetta, viikonlopun aikana oli lähtenyt nolla pois. On siis pitänyt totutella loskaan ja lumisateeseen. Kevät, tuuujjjo!!

Lontoon-reissumme oli tosiaan kiva! Lento Moskovasta on lähes nelituntinen, mutta molempiin suuntiin ajoitus oli hyvä: koko porukka otti matkalla kauneusunet. Oli jännä katsella kaupunkia niin pitkän ajan jälkeen. En osaa sanoa, oliko kaupunki muuttunut paljoakaan, mutta ainakin itse olen - jotenkin tuli olo, että nyt on kivempaa kuin silloin 17-vuotiaana..! Ja Moskovaan verrattuna kaupunki tuntui ihanan raikkaalta ja jopa pieneltä (kapeat ja hyvin organisoidut tiet, matalat talot jne.). Kaikki on suhteellista.

Koko perheen poseeraus maailmanpyörässä

Tällaisissa kapseleissa siellä mentiin, yksi iso ja hidas ympyrä

Joessa näkyy pyörän valtaisa varjo

Ihana isäntäväkemme Darina ja Kristian sekä Selma. Jokos olette arvanneet, mikä oli Selman lempipuuhaa reissulla?

Olimme koko perhe pitkän viikonlopun Lontoossa, eilen palasimme Moskovaan. Olipa ihana reissu! Kyläilimme ystäviemme Kristianin ja Darinan luona. En ollut käynyt kaupungissa sitten vaihtarivuoteni, joka päättyi 1997, joten oli kiva päästä tsekkaamaan taas myös nähtävyydet. Niitä oli tullut uusiakin, kuten tämä vuosituhannen vaihteeksi valmistunut London Eye -maailmanpyörä.

Selma tuntui myös viihtyvän reissussa! Ette varmaan arvaakaan, mikä näytti olevan hänen mielestään matkassa parasta? Kerron sen ensi kerralla!

Laitan pian lisää raporttia kera kuvien. (Kristian juuri lupasi, että voin laittaa blogiin hänen hienoja otoksiaan.)

Moskovasta suurensuuret 60-vuotisonnittelut Astalle! Jihuu! Oi jospa saisimme olla mukana juhlissa Kanarialla... Mutta tyydymme lähettämään lämpimiä terveisiä vilpoisasta idästä!

HIrmuisen upea luistelupaikka. Akseli testasi, taitaa liidellä tuolla kauimmaisessa päässä kenttää.

Me Selman kanssa kannustettiin kahvilan lämmöstä.

Tänään pakkasauringossa häikäisi! Moskovan suomalaisia lounasretkeilemässä.

Selma sai äidin työkaverin tupareissa kiva kaverin.

Moskovassa on ollut melkoisen kylmä! Mulla ei ole lämpömittaria, mutta viime päivät on menty -15c:n vilpoisammalla puolella. Onneksi ei juurikaan tuule, joten ulkoilu on sentään mahdollista, ainakin vähän.

 Akseli ja torkkutyttönen

Omppumehu maistui kaupunkiretkeilyn lomassa.

 Hyinen Moskova-joki

 Onneksi sisällä tunnelma on lämmin!

 Marja viime viikolla shampanskoen maisteluseurana

Kävimme Marjan kanssa Bolshoi-teatterissa, tosin nimen vastaisesti pienellä  näyttämöllä. Pääteatteri on ollut remontissa jo pari vuotta, eikä loppua näy. Esitys oli oikein hyvä, tunteellista ja suureleistä meininkiä!

Venäjällä näkyy joulukuusia vielä kauan joulun jälkeen, täkäläiseen vanhaan uuteen vuoteen (13.1.) asti, ja pidempäänkin. Tämä teatterin kuusi oli koristettu mm. oranssein shampanjapakkauksin!

Bolshoin väliaikaravintolassa on näin upea samovari.

On ollut mainiota olla Moskovassa koko perheen voimin! Akseli ja Selma ovat siis täällä helmikuun loppuun. Emme tosin ole täällä ihan koko aikaa. Mahdollisia Teneriffan-lentoja ei yllätysvisiittiä varten löytynyt, mutta päätimme käydä pitkän viikonlopun verran kyläilemässä ystävien luona Lontoossa. Lähtö on ensi viikon torstaina, paluu sunnuntaina.

Terveisiä Suomen talveen sekä lämpimämpiin ilmansuuntiin!

No niin, arki on saapunut Moskovaan. Viime viikolla lähes kaikki vielä lomailivat (mikä näkyi varmasti esim. Helsingin katukuvassa!), mutta nyt aletaan palailla normaaliin ja kaduilla näkyy autoja ja ihmisiä. Ja kotonani näkyy ihania ihmisiä: Selma, Akseli ja Marja tupsahtivat lauantaina Helsingin-junasta. Marja on viikon visiitillä, S & A viipyvät helmikuu loppuun!

Talvellakin tarkenee nauttia leikkipuistosta, ainakin hetken aikaa. Selma näyttää mallia ja Marja antaa vauhtia.

Kotikulman lehmäkin on talvenkestävä

Marja Arbatilla

Täällä on paree katsella vähän ylöskin päin (joissain paikoin on varoitusnauhoja kyllä, mutta silti).

Yksi lukuisista kauniista taloista, joista en osaa kertoa mitään.

Venäläinen talvimuoti on varsin karvaista.

Huom. joulukuusi rakennustelineellä.

Eräs on torkkupiilosilla.

Täällä joulukuusien kohdalla luonnollisuus ei ole se juttu, vaan näyttävyys!

Taidemuseo, joka on nimetty Pushkinin kunniaksi. Eksyimme vanhemman taiteen puolelle, vaikka aikomus oli suunnata modernimpaan osioon. Ensi kerralla sitten.

Selma seuraa Puuha-Peten puuhia.

Olipa vallan mainio joululoma! Varsinainen juhlaputki, ja kuitenkin rentouttavaa. Kiiruhdin Moskovasta nähdäkseni ehkäpä loman kohokohdan: Selman tarhan joulujuhlan! Tytöt olivat keijuja ja pojat tonttuja, ja kaikki olivat oikein ihania!

Eve- ja Selma-keiju

Tippa tuli linssiin kun olivat niin suloisia. Selman ryhmäläiset ovat max. kolmivuotiaita.

Välillä meni sormi suuhun. Mutta Selma ei tullut kesken esityksen hakemaan kannustushaleja kotijoukoilta, kuten muutama kollega.

Ihanaa, että Helsingissäkin oli kunnon talvi!

Kyläilimme Selman kanssa Mitjalla Punavuoressa. Mitjalla on ihania leluja!

Jouluaatoksi suuntasimme Torrolle. Isin kanssa oli Selmasta kiva päästä kuusenkoristuspuuhiin.

 Iloiset huppupäät

 Torron kylätiellä

Joulupäivänä juhlistimme joulua myös Tuusulassa. Mukana oli tämmöinen pikku matushka!

 Välipäivinä Paanaset tulivat Selmaa hoitamaan muutamaksi tunniksi (kiitos!); Selma viihtyi mainiosti, kuten kuvasta näkyy.

 Kaksivuotias neitonen tutkii synttäripakettejaan. Tänä vuonna jo lahjojen sisältö kiinnosti enemmän kuin kääreet!

 Mitjan kanssa synttäriherkkuja maistelemassa

Ennen vuodenvaihdetta kävimme Pyhäjärvellä Eila-mummua, Kaisa-mummua ja muita katsomassa. Sielläkin oli yllätyksenä hieno synttärikakku odottamassa.

Vuosi vaihtui Pihtiputaan-mökillä Kyöstin hyvässä huomassa.

 Mökillä oli ihanan tunnelmallista sekä yöllä...

..että päivällä.

Palasin eilen Moskovaan. Loma ehti tehdä sikäli tehtävänsä, että koko Venäjän-elo alkoi tuntua epätodelliselta. Täällä nyt kuitenkin ollaan, ja ensimmäinen työpäiväkin on takana. Kuin ihmeen kaupalla muistin tietokoneen salasanan. Lauantaina saan Akselin ja Selman tänne peräti seitsemäksi viikoksi! Jee! Toivotaan etteivät paukkupakkaset (tällä hetkellä ainakin -20c) jatku kovin kauaa, jotta he eivät ihan mökkihöperöidy.

Kiitokset Torron ja Tuusulan väille ihanista kestityksistä. Meillä piisasi hauskaa, kuten kuvasta näkyy.

Hauskaa joulun aikaa!

Itsenäisyyspäivän juhlinta sujui täällä Moskovassa mukavasti - ja taisi olla perusteellisempaa kuin minulla koskaan! Torstaina lähetystöllä oli vastaanotto ulkomaalaisille vieraille, ja perjantaina Moskovassa asuville suomalaisille. Lauantaina kokoonnuimme muutaman suomalaiskaverin kanssa porukalla brunssille toipumaan - ja brunssi kääntyi illaksi ja kivaksi konsertiksi baarissa, joka oli hauska uusi tuttavuus. Tänään vielä katsoimme lähetystörakennuksessa asuvan kollegan luona Linnan juhlia, joten juhlagaala on nyt kunnialla hoidettu.

Selma, Asta ja Pertti olivat täällä vastikään ilonani puolitoista viikkoa, ja Akselikin kävi viikonlopun verran.

Pertti, Asta, Selma ja Akseli Kremlin puistossa

Selma on blinifani

Asta Varpusvuorilla

Yliopisto, Selma & Anu

Selma on aina niin ihanan reipas ja iloinen retkeilijä!

Kävimme luostarin viereisellä hautausmaalla, jossa minuun teki erityisen vaikutuksen tämä herra, joka ei lepää rauhassa

Isi & tytär Punaisella torilla

Iloiset karusellin ystävät

Lähimetroasemani Smolenskaya

Moskva-joki by night

Perjantain pikkujouluhumussa Marja, Eevi, Piia ja mä

Jatkobaarista oli komiat näkymät

Ukraina-hotelli

Äh, miksi itsenäisyyspäivän jälkeinen maanantai ei ole vapaata? No, ei auta. Nukkumaan tästä siis! Vsevo haroshevo eli kaikkea hyvää!

...mutta pulkkaa ei ainakaan Moskovassa vielä tarvitse. On ollut todella leutoa.

Tämä viikonloppu oli ihana, kun koolla olivat koko Koskelan perhe sekä Asta ja Pertti. Akseli oli ekaa kertaa Moskovassa, joten tsekkasimme tietysti Punaisen torin ja muutamia muita tärkeitä kohteita. Selma, Asta ja Pertti ovat olleet täällä jo viikon, joten uusi kotini on käynyt koko porukalle jo kotoisaksi.

Työtkin ovat sujuneet mukavasti. Olen niinkus päässyt vauhtiin, ja päivät vilahtavat kaiken puuhan myötä ohi nopeasti. Joulukuukin on jo ovella. Ensi viikolla on lähetystössä ekstrakiirettä itsenäisyyspäivän juhlien myötä - järjestämme vastaanottoja kahtena iltana.

Selma & co palaavat Suomeen keskiviikkona lähtevällä yöjunalla. Toivotaan, että junat kulkevat nyt turvallisesti ja aikataulussa.

Mukavia ekoja joulukalenteriluukkuja kaikille!

Nopea kuittaus, että Siperian-matka meni oikein hyvin. Ohjelma oli tiivis, mutta kiinnostava - ja reissu kokonaisuutena melko rankka. Huomenna suuntaan lyhyelle Suomen-visiitille. Koti- ja varsinkin Selma-ikävä onkin jo kova! Kuvia taasen tuonnempana. Mukavaa viikonloppua!

Olin loppuun asti varautunut, että jotain menee pieleen tai vähintäänkin aikataulu pettää, mutta ei: pääsin muuttamaan eilen uuteen asuntoon! Kuvia uudesta kodista tiedossa tuonnempana. Nyt on vielä kaikki kovin vaiheissa; muuttokuormani odottaa purkamistaan ja Ikea-reissukin on varmaan tehtävä piakkoin. Sinänsä asunto on onneksi heti ihan asuttavassa kunnossa, se on kalustettu ja jonkin verran astioita ja petivaatteitakin löytyy. Olen yrittänyt ottaa tänään rauhallisesti, sillä olo on hieman flunssainen. Kotona ei toimi vielä netti, mutta piipahdin nyt läheiseen kahvilaan, sillä tuntui että pihalle on päästävä edes hieman. Huomenna onkin tiedossa kaikkea muuta kuin kotioloja: lähtö Siperian-työmatkalle, Hanti-Mansiaan. Täytyy vain toivoa, ettei flunssa pahene!! Aamupäivllä pitäisi vielä käydä imuroimassa vanha asunto. Aika tiukka viikonlopu, mutta kun tästä selvitään, niin tuntuu että on voiton puolella, kun pääsee laittamaan pysyvämpää Moskovan-kotia ja näkee taas pikku-Selmukan, jota on kova ikävä!

Nyt ei ole ihan uusia kuvia, mutta laitetaan muutama aiempi!

 En ole vielä oppinut tämän kirkon nimeä, mutta sen muistan, että kirkko purettiin valtaisan Neuvostojen palatsin tieltä - jota ei lopulta rakennettu, vaan paikalle tuli maauimala. NL:n kaaduttua kirkko rakennettiin uudestaan. 

 Moskovassa on paljon kukkakioskeja

 Hääpari juhlii hienossa GUM-tavaratalossa Punaisen torin laidalla

 Otos ensimmäiseltä junamatkalta Moskovaan: komea kahvikuppi

Nyt pitää tästä lähteä pakkailemaan matkaa varten. Kohdekaupunkeihin on luvattu tuollaista miinus viittätoista päivisin, öisin alle -20, eli pakkaus on tehtävä huolella... Palaan Moskovaan torstaina, eli sitten viimeistään taas kuulumisia tiedossa.

Istuskelen moskovalaisessa kahvilassa lähellä Suomen lähetystöä - ja siis vielä kotia. Muutto on varmaankin pian edessä, mutta en kohota maljaa ennen kuin vuokrasopimus on allekirjoitettu ja uusi koti todettu mukavaksi! Tykästyin erääseen asuntoon, jota kävin katsomassa vanhan Arbatin kävelykadun lähellä, mutta jotenkin hirvittää, olenko älynnyt kiinnittää huomiota kaikkeen siihen, mitä Moskovassa tulisi huomioida.

Asta ja Selma lähileikkipaikalla

Mulla ei ole kotona vielä nettiä. Kirjoittelen nyt vaan tekstiä valmiiksi ja kohta menen hetkeksi nettiin lisäämään tekstin blogiin (netin käyttö on kahvilassa kallista), pidetään peukkuja että ehdin myös muutaman kuvan laittaa! 

Palasin tänä aamuna Moskovaan ihanalta Helsingin-visiitiltä. Sitä ennen Selma ja Asta olivat seuranani täällä idässä vajaat kaksi viikkoa. Nyt Selma on isin kanssa kotosalla ja tarhassa - ja äidillä on kova ikävä! Mutta päivä päivältä jälleennäkeminen on lähempänä, samoin kuin koko tämän hieman hullun vuoden loppu. Pestini päättyy elokuussa. 

Selma Moskovan keittiössä

Työni on oikein kiinnostavaa, kiireistä ja monipuolista. Olen mm. kirjoittanut taustoja ja raportteja Venäjän suhteista useisiin maihin ja valmistellut suurlähettilään matkaa Hanti-Mansiaan, Siperiaan. Olen lähdössä matkalle mukaan! Matka starttaa sunnuntaina, ja käymme yritysedustajien kanssa kolmessa kaupungissa Ob-joen varrella. Lento Moskovasta kestää yli kolme tuntia! (Helsingistä Moskovaan lentää alle kahdessa tunnissa.) Toivottavasti on tasaista kyytiä… 

Seminaari MGIMO-yliopistolla

Oli mukavaa, että Selma ja Astakin tuntuivat viihtyvän Moskovassa hyvin; olosuhteisiin nähden suorastaan erinomaisesti! Olosuhteisiin kun kuuluivat mm. huono sää, lastenrattaiden kannalta hankala suurkaupunki sekä kielitaidottomuus. Silti urhea kaksikko teki pieniä ja hitusen pidempiä retkiä ja otti kaupunkia haltuun! Porukalla nautiskelimme myös esim. lähetystön saunasta ja uima-altaasta. Lähetystöllä asumisessa on ollut myös se mukava puoli, että suomalainen tv näkyy. Uudessa asunnossa taitaa sitten vaihtua Suomi-tv netiksi (ehkä joku voi ohjeistaa mua, miten sieltä voi katsoa Suomen ohjelmia??). 

Punainen tori

Moskova on ihan mahdottoman suuri. Muistaakseni 10 miljoonaa asukasta, suur-Moskovassa 15 miljoonaa. Siihen nähden metro toimii täällä todella hienosti. Verkosto on kattava, ja junia tulee parin minuutin välein. Valitettavasti lastenrattaiden kanssa metrolla liikkuminen taitaa olla mahdotonta, ainakin ruuhka-aikaan. Onneksi ruuhkan aikaan en taida joutua juuri metroilemaan, sillä potentiaalinen uusikin asunto on kävelymatkan päässä lähetystöltä. 

Lähin metroasema Park Kultury. Monet metroasemat ovat todella hienoja!

Kotijoukkojen vierailun aikana en tietenkään paljoa kaupungilla seikkaillut, mitä nyt yhdessä iltakäveltiin, mutta yhtenä iltana olin lähetystöläisen Vesan kanssa katsomassa skotlantilaistabändi Franz Ferdinandin keikkaa. Olipa hieno ilta! Itse konsertti oli hirmu hyvä, ja lisäksi tykkäsin sekä klubista että yleisöstä. Klubi oli ehkä puolet Tavastiaa isompi, ja siellä oli hienot videoscreenit. Yleisö oli meikäläisittäin mukavan coolia, hipsteriä (ei piikkikorkoja/turkkeja tms.) ja todella innoissaan keikasta. Paljon hyppimistä ja mukana laulamista, ei laisinkaan yletöntä kaljoittelua. Vautsi! 

Venäjän kieli tuntuu ikuiselta haasteelta… Aloitin sen opiskelun kai 1989, enkä osaa sitä kunnolla puhua, argh. No, enpä ole aiemmin kunnolla yrittänytkään. Nyt mulla on oma ope Olga. Mistä muistuikin mieleen, että aamulla on tunti ja läksyt vielä tekemättä - kohta siis taas iki-ihanien venäjän liikeverbien pariin.

Olemme kaikki kolme Astan ja Selman kanssa junailufaneja. Vähän harmittaa, että seuraavat Suomi-käyntini ovat aikataulusyistä lentäen. Junalla tajuaa todellisen etäisyyden, se on ympäristöystävällistä ja melko edullista, ja junan keinunnassa on mukava nukkua! Lisäksi ravintolavaunussa on tunnelmaa :-)

No niin, kokeillaanpa miten tekstin ja kuvien lisäily onnistuu… Mahdollisimman mukavia marrasoloja ja paljon terveisiä itänaapurista!